SE lähestyy!!

Nimittäin El Salvadoriin lähtö!! JEEEEEE! Oon niin innoissani enkä jaksaisi enää odottaa. Enää yksi viikko koulua ja pääsen käymään väli-Amerikassa, jännittävää! Ainut tressiä ja murhetta herättävä asia on ollut sopivien vaatteiden hankinta. El Salvador on kaiken kuulemani mukaan todella konservatiivinen maa ja sopivien shortsien/hameiden hankinta on tuottanut päänvaivaa ja tuskaa. Tänään löysin pari ja niin myös Sandikin. Housut pitäisi olla polveen asti eli Suomeksi täytyy käyttää kapreja tai mekkoja koska en kykene käyttämään hitusesti polven yläpuolelle ylettyviä shortseja::::::::::::::::::::::::::::::::::))))))))))))))))) Kuten ehkä ainakin nuoremmat lukijani ymmärrätte.. Ostin siis pidempiä mekkoja ja ajattelin pitää sitten farkkuja mitä jo valmiiksi omistin. Ajattelin että olisin ostanut maksimekon, kun ne on musta aika hienoja mutta se olisi kuulemma outoa täällä ja El Salvadorissa niin luovuin ajatuksesta..

Tuntuu ku siitä olis jo iäisyys ku Kasu oli täällä vaikka se oli viime viikonloppuna. Varmaan kun DRMD sekoitti mun pään. Viime viikolla skippasin koulua kun Kasu oli täällä ja tällä viikolla vähän samaan tapaan.. Torstaina meillä oli kaikkien alueiden kuorojen yhteinen "koe" kokoonnuttiin koko päiväksi yhteen kouluista ja kaikki kuorot esiintyi vuorotellen tuomareille ja lopuksi oli laulu ja nuotintunnistus koe. Kuorot arvostellaan ja koulu joka saa korkeimmat pisteet voittaa "the blue ribbon"in, joka on joku hieno palkinto ja meijjän Deep Run High Schoolilla on ollu se hallussaan jo monta vuotta ni ny peukut pystyy et päästää jatkaa perinnettä! Kuoroilun jälkee mentii koulubussilla takasi koululle ja mä ja Karen livistettiin viimiseksi tunniksi jätskille, hehhee xd

yksi kuoroista, onneksi meillä on mustat mekot eikä tollasia
Harry Potter -kaapuja..

höhöö

Perjantaina meillä oli vain kaksi tuntia ja muu päivästä oli kouluohjelmaa. Koko koulu (2000) kokoontui liikkasaliin ja kaikki huutaa ja kiljuu kannustaa luokka-asteittain koulun urheilijoilta kun ne esittelee itsensä. Olen täällä juniori mutta suurin osa mun kavereista on senioreita ja meijjän piti siellä istua luokka-asteittain niin Hannah toi mulle seniori-paidan ja menin agentti 007:na sitten senioreiden kanssa istumaan ja kannustamaan niitä, hihi. Cheerleadereillä oli tietty niitten juttu (vähä ärsyttää ko koulus pitää olla miltei polvii asti ulettuvat shortsit tai hame tai lähetetää kotii vaihtaa vaattei mut cheerleadereitten "mekko" peittää just ja just niitten takapuolen ja kokoajan näkee ku alkaarit vilahtaa, kaksinaismoraalista sanoisinko) ja sitten voimistelijatytöillä oli niitten esitys ja SIIS MITÄ IHMETTÄ oisittepa ollu näkemäs ja voiku oisin ottanu kuvia. Joukkueessa on yli 20 tyttöä ja ne kaikki ihan hulluna teki kaikkia ihme flippeja kulmasta kulmaan ja yhdessä ja erikseen ja pareittain ja ja ja. Se näyttää niin helpolta kun ne vaan vetää viis volttia peräkanaa ja viel jotai ihme hyppyjä, ihan hulluu, miten ne osaa?? Tässä kuvia cheerleadereistä, sori kun en ottanu voimistelijoista, se oli nii ihmeellistä et oli pakko vaa keskittyä kattelemaan.

Koulusta livistin aikaisemmin kun Susanna, Eva, Lindsay ja Ingrid tuli Midlothiasta prom dress shoppailee tänne Glen Alleniin. Shoppailin niitten kanssa iltaan asti mutta mekkoa ei löytyny ku kaikki on nii kallista! :/ IIK prom on kahen kuukauden päästä :OO (vähänniinko vanhojen tanssit mut tyttöjet mekot on enemmänki vartalonmyötäisiä ku semmosia isoja prinsessamekkoja mistä me Suomessa tyksitään)

Tässä mun ihqut biksut! Abercrombiesta ;)
Lindsay on töissä Hollisterissa ja Hollister omistaa
Abercrombien niin se sai -30% alennuksen sen kortilla!!

Shoppailemasta kiisin Chipotlen kautta kottiin (maailman paras fast food ruokapaikka ;) ) ja siellä vartissa valmistaiduin fiiniin naisteniltaan fiiniin hotelliin minne Sandin ja momin kanssa mentiin. Dad jäi rauhassa viettämään rentouttavaa perjantai iltaa Mellow -koiran kanssa. Naistenillassa oli koomikko, joka oli niin hauska xd Ja miehiä ei tietenkään ollut sallittu, paitsi tarjoilijat oli miehiä, joka oli aika hauskaa kun ne vaan palveli meitä ja kaikki naiset sai vain herkutella ja nauraa, haahaa! Vitsailun aiheina oli menkat, pms, vaihdevuodet, lapset ja synnytys :D Mutta oli kyllä hauskaa, onneksi ei ollu miehiä kuulemassa!

Pam ja Sandi

nami nami!

Lauantai aamuna seittemältä herätys ja vapaaehtoistyötä yhteen asti tekemään. Olin tällä kertaa MS walk -nimisessä tapahtumassa. Jos joku ei tiedä niin MS on tauti, johon ei vielä ole löydetty parannuskeinoa. Tapahtuman ideana oli kävellä semmoinen matka ja kävelijät oli MS -tautisten ystäviä ja sukulaisia kannustamassa niitä jaksamaan taistelemaan tätä tautia vastaan. Siellä oli niin paljon porukkaa, tosi hienoa että tämmösiä järjestetään. Mun hommana oli auttaa paikkojen järjestelyissä ja purussa ja jaoin semmosia pinssejä kaikille jotka pääsi maaliin. Tapahtuma keräsi todella paljon rahaa, jolla rahoitetaan hoitokeinoja ja parannuskeinon etsintää MS -tautiin. Tuntuu taas että teki jotain hienoa jonkun hyvän asian puolesta :) Näin yhden mun kaverin siellä pitkästä aikaa, tutustuin siihen RYLA -leirillä pari kk sitten ja se oli mun kanssa tosi paljon siellä leirillä ja tultiin tosi hyvin toimeen ja kysyin että onksekin tällä tekemässä vapaaehtoistyötä mutta se kerto että sen äitillä on MS. Tosi surullista mutta toivon että tämänpäiväisellä työllä autoin jotenkin sen äitiä ja perhettäkin. Toivottavasti ne joku päivä löytää siihen parannuskeinon.

Päivä oli suhteellisen kylmä verrattuna yleensä niin lämpimään Virginian säähän. Varmaan joku 14 celciusta ja mä paloin mun naamasta :DDD Siis mää en ymmärrä miten tää voi tapahtua.. Aurinko ei ees paistanu mitenkää erityisesti! Varmaan palan elävältä sitten El Salvadorissa jos pelkästään parin tunnin ulkoilu pilvisessä säässä aiheuttaa tämmösen..

Paikalla oli paikallisen baseball -joukkueen
maskotti niin päätin ottaa kuvan

niin paljon ihmisiä

tottakai terveellinen lounas!
Hot Dog ja Chips!

Töistä päästyäni koko perhe tuli hakemaan mua ja mentiin syömään lounaalle ja shoppailee koko päiväksi ja lopuksi illalliselle Kiinalaiseen. Kotiin palattiin kaheksan aikaan illalla. Löytöjä kyllä tuli tehtiä ja vähän oli pakko ostaa tavaraa El Salvadoria varten..

Että tämmösiä juoma-automaatteja
täällä, siistii!!

Tässä tää taika-masiina on
mitä vieläkin ihmettelen

Noi pallot on onttoja "fried pancakes" maistu niinku
rasvaiselle ohuelle leivälle

Sunnuntaina ajettiin kaffeelle toiseen kaupunkiin joka oli noin tunnin ajomatkan päässä. Käytiin katsomassa dadin ystävää joka on professori yliopistossa johon Sandi toivoisi pääsevänsä. Sandi jutteli sen kanssa ja professori halusi tutustua Sandiin että tietää ketä on suosittelemassa.
Takaisintulomatka oli vähän vaarallinen kun yhtäkkiä taivaalta alkoi tupruttaa lunta, joka ei siis Virginiassa ole kovin normaalia. Tuprutus yltyi oikein myrskyksi ja takaisintulomatka kesti kaksi tuntia kun teillä oli autoja katollaan (Amerikkalaiset ei osaa ajaa lumessa)

Koska lunta satoi reippahasti eikä loppua näkynyt sunnuntai iltana koulusta soitettiin että koulu on (taas) peruttu lumen takia!!!!!!!! EI KOULUA! Viime sunnuntaina olin Susannan 18 v bileissä tutustunut Lyoniin ja hengailin sen kanssa sitten koko maanantain. Se on muuttanu Hollannista tänne kun se oli 7 ja sen koko perhe on Eurooppalainen niin tuntui tosi kotoisalta olla sellasten ihmisten ympäröimänä :) Illalliseksi perunamuusia, kanaa ja salaattia, mitä en oo täällä vielä päässy syömää. Semmosta yksinkertaista, ei paljoomaausteita. Se oli aika hassua mutta tuli koti mieleen. Katottiin Lyonin kaa Les Miserables, eli nyt oon vihdoinkin nähny sen ko kaikki aina puhuu siitä!!! Ja oli kyllä tosi hyvä! Suosittelen! En itkeny mutta ne laulut nyt soi päässä ja kuuntelen niitä lakkaamatta:)

Opin pelaa Call of Dutya ja Black Opsia!

Keskiviikkona meillä oli koululounaan lisäksi pitsa-päivä! Eli siis vissiin kerran vuodessa tai jotain koulu ostaa oppilaille pitsaa, jäätelöä, kakkua, suklaata, sipsejä, limsaa... ja luokka kerrallaan kaikki saa syödä tällä viikolla pitsaa ilmatteeksi :D Jee!

pitsaa, pretseleitä ja sipsejä dipataan valkosipuli-rasvaseokseen 

momi toi mansuja! Valtavia eikö

Ensiviikko on Sprin Break ja tänä perjantai+lauantai yönä lähdetään EL SALVADORIIN!! IIK!! Siitä kirjoittelen lisää kun palaan takaisin!

Adios amigos!! ;D

DRMD!

Kasu tuli tuolta ylhäältä tänne Virginian lämpöön keskiviikkona ja lähti perjantaina. Meillä oli ihan sairaan hauskaa yhessä, kuten aina! ;) Torstaina käveltiin 3.8 mailia shoppailukeskukseen ja takaisin ja shoppailtiin koko päivä. Jenkit oli kauhuissaan kun käveltiin niin pitkä matka (kesti jonku tunnin per suunta) ja vielä perjantaina tehtiin sama juttu. Shoppailee ja takasi :) Mutta oli kivaa liikkua ja jutella ja juoruta samaan aikaan pitkästä aikaa omalla äidinkielellään.

Yhteensä 25 kilsan kävelylenkin lisäksi torstaina otin Kasun mukaan Leaders Clubin meetingiin ja me mentiin Jumpologyyn!! Se on upouusi paikka ja oltiin yhet niitten ensimmäisistä asiakkaista! Se on vähänniinko Turun sirkuskoulu mutta isompi ja enemmän trampoliineja. Elis siis paikka on täynnä trampoliineja ja juustomeri! Oli ihan mahtavaa ja Kasun kanssa (yritettiin ainaki) tehä flippejä ja tuplakuperkeikkoja! Kasu tutustui myös mun kavereihin ;)

Kun Kasu perjantai-aamuna sitten lähti tuli kauhea poru... Tuloksena kouluun menin leveä lahkeisissa lököissä, issossa hupparissa ja tietenkin ilman meikkiä turvonneen näköisenä :------)))))) mutta mulla oli oikeus kun jouduin jättää hyvästit (taas) mun parhaalle kaverille!

Kasu toi mukanaan lakritsia ja glögiä
ja fazerin sinistä!! 

täällä on jo narsisseja :)

Chick Fili´A! Vähänniinko mäkkäri mut parempi

Om nom nom

sisko skypettelyä

Nähdään tääs kolmen kuukauden päästä!

Perjantai aamuna alkoi niiiiiiiiiin kauan odotettu DRMD! Deep Run Marathon Dance!!! (Ihanniinko tää 25 kilsaa, ja hyppiminen ei olis vielä ollu tarpeekis mun jaloille.) jotka ei oo aktiivisia seuraajiani niin kerron vielä uudelleen eli se on 27 tuntia kestävä maratooni tanssi ja ohjelmassa on siis kirjaimellisesti tanssimistä 27 tuntia!!! Tietty välillä on ruoka taukoja mutta tauot kesti aina 5-20 minuuttia ja sitten taas tanssi jatkui. Ennen tanssia oli vähän ristiriitaisia tunteja että haluanko tosiian mennä sinne ja tanssia 27 tuntia kun kuulostaa niin paljolta mutta olen niin kiitollinen ja onnellinen että menin eikä ollu ees paha! Idea on kasvattaa rahaa hyvän tekeväisyyteen ja me kasvatettiiin 1 000 000 dollaria! Miljoona dollaria! Raha menee eri pienyrityksille, jotka pienin askelein yrittää parantaa maailmaa ja auttaa ihmisiä. Joka vuosi autettavat hyväntekeväisyys kohteet on eri ja tänä vuonna autettiin esimerkiksi orpoja ja kodittomia lapsia, aivotärähdyksen tai aivovaurion omaavia, syöpää sairastavia lapsia ja sokeita ihmisiä. Viimeisenä, kun DRMD on ohi paikalla on aina puhujia eri hyväntekeväisyys kohteista. Oli todella syrätnä särkevää kuulla kun meidän koulua käyvä 17 vuotias poika kertoi miten se oli auto-onnettomuudessa vuosi sitten ja miten se oli koomassa ja sillä on nyt ikuinen aivovaurio eikä se ensimmäisten kuukausien aikana pystynyt puhumaan tai liikkumaan ja kuinka se vain makasi sairaalassa ja edelleen sen elämä on erilaista koska se ei pysty esimerkiksi muistamaan asioita hyvin. Toinen puhuja oli nyt 30 vuotias, mutta aivovaurion saadessa 15 vuotias mies, joka oli halvaantunut toiselta puolelta kroppaansa. Se kertoi kuinka oli aina haaveillut siitä että kun se on 30 sillä olisi vaimo, lapsia ja oma koti mutta aivovaurion vuoksi mikään näistä ei ole tapahtunut, mutta silti uskoo että yski päivä se tapahtuu. Paikalla oli myös isä, jonka ainut tytär menehtyi syöpään viisi vuotiaana. Mies lauloi meille todella surullisen itse sanoittamansa laulun jonka nimi oli "Costco" eli paikallinen supermarket ja lauloi siitä miten ne yhdessä aina meni ruokaostoksille, se oli niin surullista kuultavaa mutta nää kaikki tarinat pisti mut miettii että kuinka hyvä tää tanssi oli näille kaikille ihmisille ja monille muille ja kuinka monen elämää me kosketettiin kun kerättiin se miljoona dollaria. Mahtavava olo.

Mä en osaa ees kuvailla kuinka hauskaa mulla oli. Se oli vaan niin mahtavaa ja rakastan Amerikkalaisen avoimmuutta ja sitä että kaikki tanssii ihan hulluna eikä kenenkään tartte hävetä itteään eikä kenenkään käy edes mielessä miettiä miltä näyttää tai että se olisi noloa. IHAN PARASTA!!! Mä olin ihan sekasin ja niin myös kaikki muut 700 oppilasta jotka tanssi siellä perjantai illasta lauantai yöhön. Väsymys antoi vaan lisää potkua ja vielä kotiin palatessani tuntin kun adrenaliini virtasi suonissa. Tanssin aikana on eri teemoja. Tänä vuonna oli neljä eri teemaa ja puvuissa tanssitaan pari tuntia, vaihdetaan normaaleihin vaatteisiin ja tanssitaan vielä lisää normaaleissa vaatteissa ja taas vaihdetaan eri teemaan jne. Oppilaat yleensä ryhmittyy porukoihin/pariskuntiin ja pukeutuu eri tavalla. Teemana Neon, Fictional Characters, Slumber party ja Celebrating good times. Kameraa tai kännykkää ei itse tanssisaliin saanut ottaa niin ehdin ottaa vain pari kuvaa meidän huoneesta jossa vaihdettiin vaatteita. Tässä linkki DRMD:n nettisivuille. Siellä on kuvia, tarinoita ja informaatiota jos kiinnostaa :) Unohdin linkittää sen aikaisemmin kun siellä näytettiin koko tanssi livenä :/ No, saatte tyytyä kuviin. Musiikkia oli kovalla, kaikki ihmiset huusi, tanssi ja hyppi ja valot vilkkui, tuntuu että tällä hetkellä en pysty kävelee ko jalat on nii kipeet ja että oon kuuroutunu ku korvissa suhisee ja soi vieläki mutta oli kyllä ainutlaatuinen tapahtuma ja tuun varmasti muistaa tän ikuisesti!

okei myönnetään, viideltä aamuyöllä pikkasen ramasi

polttarit

pack man

 Kotiin tulin 12 jälkeen ja heti suihkuun ja nukkumaan vaikka olinkin ihan hyper mutta piti levätä koska Susannan synttäri brunssi oli sunnuntai aamuna! Heräsin yhdeksältä aamulla väsyneenä ja päätä särkien. Skarppasin kuitenkin ja pidin hauskaa Susannan synttäreinä! Susanna sai vaikka mitä. Stereot, I padin, Suomi-villasukat, kaulahuiveja, koruja ja paaljon kortteja :) ONNEKI OLKOON SUSANNA! <3

Nyt makaan olkkarin lattialla tyynykasan päällä takan vieressä lämmintä maitoa juoden ja naputellen tätä tietokonetta. Elämä on ihanaa ja olen niin onnellinen täällä! 

AMERICA!