DRMD!

Kasu tuli tuolta ylhäältä tänne Virginian lämpöön keskiviikkona ja lähti perjantaina. Meillä oli ihan sairaan hauskaa yhessä, kuten aina! ;) Torstaina käveltiin 3.8 mailia shoppailukeskukseen ja takaisin ja shoppailtiin koko päivä. Jenkit oli kauhuissaan kun käveltiin niin pitkä matka (kesti jonku tunnin per suunta) ja vielä perjantaina tehtiin sama juttu. Shoppailee ja takasi :) Mutta oli kivaa liikkua ja jutella ja juoruta samaan aikaan pitkästä aikaa omalla äidinkielellään.

Yhteensä 25 kilsan kävelylenkin lisäksi torstaina otin Kasun mukaan Leaders Clubin meetingiin ja me mentiin Jumpologyyn!! Se on upouusi paikka ja oltiin yhet niitten ensimmäisistä asiakkaista! Se on vähänniinko Turun sirkuskoulu mutta isompi ja enemmän trampoliineja. Elis siis paikka on täynnä trampoliineja ja juustomeri! Oli ihan mahtavaa ja Kasun kanssa (yritettiin ainaki) tehä flippejä ja tuplakuperkeikkoja! Kasu tutustui myös mun kavereihin ;)

Kun Kasu perjantai-aamuna sitten lähti tuli kauhea poru... Tuloksena kouluun menin leveä lahkeisissa lököissä, issossa hupparissa ja tietenkin ilman meikkiä turvonneen näköisenä :------)))))) mutta mulla oli oikeus kun jouduin jättää hyvästit (taas) mun parhaalle kaverille!

Kasu toi mukanaan lakritsia ja glögiä
ja fazerin sinistä!! 

täällä on jo narsisseja :)

Chick Fili´A! Vähänniinko mäkkäri mut parempi

Om nom nom

sisko skypettelyä

Nähdään tääs kolmen kuukauden päästä!

Perjantai aamuna alkoi niiiiiiiiiin kauan odotettu DRMD! Deep Run Marathon Dance!!! (Ihanniinko tää 25 kilsaa, ja hyppiminen ei olis vielä ollu tarpeekis mun jaloille.) jotka ei oo aktiivisia seuraajiani niin kerron vielä uudelleen eli se on 27 tuntia kestävä maratooni tanssi ja ohjelmassa on siis kirjaimellisesti tanssimistä 27 tuntia!!! Tietty välillä on ruoka taukoja mutta tauot kesti aina 5-20 minuuttia ja sitten taas tanssi jatkui. Ennen tanssia oli vähän ristiriitaisia tunteja että haluanko tosiian mennä sinne ja tanssia 27 tuntia kun kuulostaa niin paljolta mutta olen niin kiitollinen ja onnellinen että menin eikä ollu ees paha! Idea on kasvattaa rahaa hyvän tekeväisyyteen ja me kasvatettiiin 1 000 000 dollaria! Miljoona dollaria! Raha menee eri pienyrityksille, jotka pienin askelein yrittää parantaa maailmaa ja auttaa ihmisiä. Joka vuosi autettavat hyväntekeväisyys kohteet on eri ja tänä vuonna autettiin esimerkiksi orpoja ja kodittomia lapsia, aivotärähdyksen tai aivovaurion omaavia, syöpää sairastavia lapsia ja sokeita ihmisiä. Viimeisenä, kun DRMD on ohi paikalla on aina puhujia eri hyväntekeväisyys kohteista. Oli todella syrätnä särkevää kuulla kun meidän koulua käyvä 17 vuotias poika kertoi miten se oli auto-onnettomuudessa vuosi sitten ja miten se oli koomassa ja sillä on nyt ikuinen aivovaurio eikä se ensimmäisten kuukausien aikana pystynyt puhumaan tai liikkumaan ja kuinka se vain makasi sairaalassa ja edelleen sen elämä on erilaista koska se ei pysty esimerkiksi muistamaan asioita hyvin. Toinen puhuja oli nyt 30 vuotias, mutta aivovaurion saadessa 15 vuotias mies, joka oli halvaantunut toiselta puolelta kroppaansa. Se kertoi kuinka oli aina haaveillut siitä että kun se on 30 sillä olisi vaimo, lapsia ja oma koti mutta aivovaurion vuoksi mikään näistä ei ole tapahtunut, mutta silti uskoo että yski päivä se tapahtuu. Paikalla oli myös isä, jonka ainut tytär menehtyi syöpään viisi vuotiaana. Mies lauloi meille todella surullisen itse sanoittamansa laulun jonka nimi oli "Costco" eli paikallinen supermarket ja lauloi siitä miten ne yhdessä aina meni ruokaostoksille, se oli niin surullista kuultavaa mutta nää kaikki tarinat pisti mut miettii että kuinka hyvä tää tanssi oli näille kaikille ihmisille ja monille muille ja kuinka monen elämää me kosketettiin kun kerättiin se miljoona dollaria. Mahtavava olo.

Mä en osaa ees kuvailla kuinka hauskaa mulla oli. Se oli vaan niin mahtavaa ja rakastan Amerikkalaisen avoimmuutta ja sitä että kaikki tanssii ihan hulluna eikä kenenkään tartte hävetä itteään eikä kenenkään käy edes mielessä miettiä miltä näyttää tai että se olisi noloa. IHAN PARASTA!!! Mä olin ihan sekasin ja niin myös kaikki muut 700 oppilasta jotka tanssi siellä perjantai illasta lauantai yöhön. Väsymys antoi vaan lisää potkua ja vielä kotiin palatessani tuntin kun adrenaliini virtasi suonissa. Tanssin aikana on eri teemoja. Tänä vuonna oli neljä eri teemaa ja puvuissa tanssitaan pari tuntia, vaihdetaan normaaleihin vaatteisiin ja tanssitaan vielä lisää normaaleissa vaatteissa ja taas vaihdetaan eri teemaan jne. Oppilaat yleensä ryhmittyy porukoihin/pariskuntiin ja pukeutuu eri tavalla. Teemana Neon, Fictional Characters, Slumber party ja Celebrating good times. Kameraa tai kännykkää ei itse tanssisaliin saanut ottaa niin ehdin ottaa vain pari kuvaa meidän huoneesta jossa vaihdettiin vaatteita. Tässä linkki DRMD:n nettisivuille. Siellä on kuvia, tarinoita ja informaatiota jos kiinnostaa :) Unohdin linkittää sen aikaisemmin kun siellä näytettiin koko tanssi livenä :/ No, saatte tyytyä kuviin. Musiikkia oli kovalla, kaikki ihmiset huusi, tanssi ja hyppi ja valot vilkkui, tuntuu että tällä hetkellä en pysty kävelee ko jalat on nii kipeet ja että oon kuuroutunu ku korvissa suhisee ja soi vieläki mutta oli kyllä ainutlaatuinen tapahtuma ja tuun varmasti muistaa tän ikuisesti!

okei myönnetään, viideltä aamuyöllä pikkasen ramasi

polttarit

pack man

 Kotiin tulin 12 jälkeen ja heti suihkuun ja nukkumaan vaikka olinkin ihan hyper mutta piti levätä koska Susannan synttäri brunssi oli sunnuntai aamuna! Heräsin yhdeksältä aamulla väsyneenä ja päätä särkien. Skarppasin kuitenkin ja pidin hauskaa Susannan synttäreinä! Susanna sai vaikka mitä. Stereot, I padin, Suomi-villasukat, kaulahuiveja, koruja ja paaljon kortteja :) ONNEKI OLKOON SUSANNA! <3

Nyt makaan olkkarin lattialla tyynykasan päällä takan vieressä lämmintä maitoa juoden ja naputellen tätä tietokonetta. Elämä on ihanaa ja olen niin onnellinen täällä! 

AMERICA!