lauantai 22. syyskuuta 2012

Volunteering

Eli suomeksi vapaaehtoistyö on iso osa Amerikkalaisten elämää. Meillä oli sen meijjän YMCA:n kerhon ensimmäinen virallinen tapaaminen torstaina, ekaks kuntorääkki (jossa olin ihan kauhee tietenkin) ja sitten keskusteltiin vapaaehtoistyöstä ja siitä mitä meiltä odotetaan ja lopuksi oli hartaus, joka oli aika samallaine ko isoskoulutuksessa Suomessa paitsi että kaikki piti toisiaan käsistä.
   No lauantaina aloitin sitten vapaaehtoistyöni reippaasti riuhtaisemalla seitsemän tuntia vapaaehtoistyötä semmosella maatilalla. Siellä oli mun ja Sandin kavereita ja oli kivaa vaikka paiskittiinkin hommia paahtavassa auringossa koko päivä. Kun pääsi päivän jälkeen kottiin ja suihkuun tuntu tosi hyvältä kun oli tehnyt jotain hienoa yhteisen hyvän vuoksi :) Tila avataan enisviikolla ja se toimii siis voittoa tavoittelemattomana kotina nuorille naisille, joilla on mielenhäiriöitä, syömishäiriöitä tai muita ongelmia. Paikka oli tosi hieno ja nyt takapihasta tuli vielä hienompi ku me vähän käytiin siellä!
Tässä näette täysin Amerikkalaiseen
"muotiin" sopeutuneen suomalaisen
Meijjän YMCA:n tiimi

Siellä kartano näkyy
Viime perjantaina käytiin kattoos amerikkalaista jalkapalloa yhen Alyssan kanssa ja vaikka meil oli hienot vaatteet ja meikit ja kaikki ni meijjän koulu hävis 47 - 0 :D Joo, oli aika masentavaa...

Täytyy myöntää etta mulla oli aluksi negaatiivinen suhtautuminen amerikkalaisiin ja Amerikkaan, koska se on ärssyttävää että ne ajattelee Amerikan olevan se paras maa ja kaikki muut maat on huuonoja (vaikka Suomi on tietenkin se paras..) mutta nyt on alkanu suhtautuminen muuttua. Musta se on vaan niin hienoa että täällä kaikki on niin ystävällisiä ja avoimia ja on kivaa kun ventovieraatkin voi halata ja ihmiset ei oo semmosissa ihmeen ulkonäköpainekuplissaan niinkuin Suomessa. Nää on tosi rentoa porukkaa. Jotkut asiat tietenkin ärsytttää täällä mutta ihmiset on kyllä tosi kivoja :) Tämmöstä kohtelua ei kukaan koskaan saisi Suomessa.

3 kommenttia: